Farmacia italiana online: acquisto cialis in Italia e Roma senza ricetta.

Microsoft word - teksti

- Instituutiot ja Maunulan historia 1945-1974 Miten yhteiskunnassa vallitsevat instituutiot ovat vaikuttaneet Kenelle Maunulaa on rakennettu, miten rakentaminen on toteutettu Helsingin kaupunginarkisto, Kansallisarkisto, Arkkitehtuuri museo, asukkaiden ja taloyhtiöiden arkistot sekä haastattelut. Anneli Juntto, Johanna Hankonen, Kirsi Saarikangas, Minna Sarantola-Weiss, Markku Tutkimuskirjallisuus on kartoitettu, arkistotutkimus on käynnissä samoin asukkaiden ja asiantuntijoiden haastattelut. Arvioitu valmistumisajankohta kesällä 2012. 2. Uusi institutionaalinen talousteoria ja Douglas C. North Instituutiot ja kaupunkitila: kirjoitetut säännöt, kirjoittamattomat Kaupunkitilan apparaatit: politiikka, rahoitus ja asiantuntijat Oulunkylän rivitalot ja Sahamäki 1951-1954 Rationalisoinnista tehokkaaseen lähiöön Kaupalliset palvelut kivijalkamyymälöistä Opetustoimi ja terveydenhuolto: tarhat, koulut ja terveyskeskus 2. UUSI INSTITUTIONAALINEN TALOUSTEORIA JA Instituutiot, joita tässä pro gradussa tutkitaan, eivät ole merkitykseltään samoja kuin mitä instituutioilla tarkoitetaan arkikielessä tai monissa tutkimustraditioissa. Tässä tutkimuksessa instituutioita lähestytään uuden institutionaalisen taloustieteen näkökulmasta (New Institutional Economics, NIE).1 Erityisen tärkeään rooliin nousee Nobelin taloustieteen palkinnon saanut ekonomisti Douglas C. North, joka on pyrkinyt tutkimuksissaan ymmärtämään yhteiskuntaa neo-klassista taloustiedettä laajemmin. North ei suinkaan ole ainoa taloustieteen uusinstitutionalisti, joka on pyrkinyt murtamaan perinteisiä tieteen raja-aitoja. Yksi NIE:n kantavia perusajatuksia on hallitsevan neo-klassisen talousteorian kyseenalaistaminen ja täydentäminen.2 Mutta North on merkittävällä tavalla pyrkinyt luomaan instituutioiden tutkimuksesta useita tieteenaloja yhdistävän käsitteen.3 Onkin hyvä huomata, että läpi tämän tutkimuksen Northin näkemykset pyritään erottamaan NIE:n yleisesti hyväksymistä näkemyksistä silloin kun ne eroavat toisistaan. Yleisellä tasolla Northin näkemykset ovat tarkempia North on tutkimuksissaan osoittanut suurta kiinnostusta historiaa ja taloushistoriaa kohtaan. Tämä voi selittää sen, miksi häntä pidetään historiantutkimuksen näkökulmasta merkittävimpänä taloustieteen uusinstitutionalistina.4 Northin mukaan historiasta voi ottaa oppia ja historia voi antaa eväitä ymmärtää nykyisyyttä sekä muuttaa tulevaa.5 Northin ensisijainen kiinnostuksen kohde on kuitenkin ollut talouden fundamenttien ymmärtäminen ja siten taloudellisen suorituskyvyn hallittu parantaminen.6 Pyrkiessään ymmärtämään talouteen vaikuttavia tekijöitä, hän on tullut luoneeksi tutkimuksellisen lähtökohdan, jota voidaan hyödyntää myös tässä pro gradussa. Seuraavassa alaluvussa määritellään mitä instituutioilla tarkoitetaan ja luodaan kehys, jonka kautta tutkimuskohdetta eli Maunulan lähiötä lähestytään. Sen jälkeisessä alaluvussa yhdistetään kehys kolmeen apparaattiin: politiikkaan, talouteen 1 Lamberg – Ojala 1997, s. 9 2 Menard – Shirley 2005, s. 1 3 North 1990, s. 5; North 2005, s. viii 4 Lamberg – Ojala 1997, s. 10 5 Esimerkiksi North 1993; North 2005, s. viii 6 Esimerkiksi North 1990, s. ; North 1993, s. ja North 2005 Tutkimuksen punaisena lankana on näkemys, että yhteiskunnassa vallitsevat instituutiot kanavoituvat poliittisiin päätöksiin, taloudellisiin rajoituksiin sekä eri alojen asiantuntijoiden normatiivisiin näkemyksiin. Apparaatit ovat ikäänkuin pelikenttiä, joissa eri toimijat pyrkivät parantamaan asemiaan yhteiskunnassa, jossa on Instituutiot ja kaupunkitila: formaalit säännöt, informaalit normit NIE lähtee siitä, että ihmiset pyrkivät hallitsemaan ympäristöään ja välttämään epävarmuutta. Northin mukaan epävarmuutta vähennetään erilaisilla määräyksillä ja kielloilla, joiden tarkoitus on toisaalta rajoittaa valintoja ja toisaalta ohjata käyttäytymistä haluttuun suuntaan. Tuloksena on instituutiorakenne, joka määrittelee mikä on toivottavaa ja mikä tuomittavaa yhteiskunnassa. Instituutiot ovat siis yhteiskunnassa vallitsevia kirjoitettuja (formaaleja) ja kirjoittamattomia (informaaleja) rajoituksia, jotka ohjaavat ihmisten ja organisaatioiden toimintaa. Myöhemmän tarkastelun kannalta on tärkeää huomata, että North määrittelee ympäristöään ja vähentää epävarmuutta. Northin mukaan instituutiot ovat ihmisen itsensä luomia, joten ne ovat myös ihmisten itsensä muutettavissa. Lait ovat toki helpompia muuttaa kuin uskomukset. Instituutioiden tarkoitus on kuitenkin positiivinen, eli jonkin halutun tai toivotun tavoitteen saavuttaminen. Siten instituutiot perustuvat laatijoidensa käsityksiin ja uskomuksiin siitä, millä keinoilla saadaan toivottu lopputulos. Ongelmana on kuitenkin, että maailma ympärillä muuttuu koko ajan eikä ole kenenkään täysin hallittavissa. Tästä johtuu, etteivät ihminen koskaan täysin kykene saavuttamaan kaikkia tavoitteitaan tai riskitöntä ympäristöä. Northin mukaan instituutiot ja niiden taustalla olevat käsitykset maailmasta selittävät miksi toiset maat menestyvät taloudellisesti paremmin kuin muut. Niiden instituutiorakenne on sellainen, että se pystyy paremmin vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin. Instituutiot jaotellaan karkeasti kahteen kategoriaan: sääntöihin ja normeihin. Säännöt, kuten lait, asetukset sekä muut viralliset määräykset, ovat yleensä formaaleja. Normit, kuten tavat ja uskomukset, ovat puolestaan yleensä informaaleja.7 Northin mukaan kahdella kategorialla on erilainen luonne siinä miten nopeasti niitä voidaan muuttaa. Siinä missä formaalit instituutiot voidaan uudelleen kirjoittaa ”yhdessä yössä”, informaalit instituutiot ovat hitaita muuttumaan.8 Polkuriippuvuus (Path dependency) on termi, jota käytetään kuvaamaan uusien käytäntöjen riippuvuutta aikaisemmista käytännöistä. Vaikka yhteiskunnat muuttuvat jatkuvasti, muutos rakentuu aina aikaisempien rakenteiden päälle. Tämä koskee erityisesti informaaleja instituutioita kuten tapoja tai uskomuksia, mutta myös formaaleja instituutioita. Lait ja asetukset perustuvat aikaisempiin, sillä niiden laatijat heijastavat päätöksissään edustamaansa yhteiskuntaa ja arvomaailmaa jossa elävät. Näin ollen mikään yhteiskunta ei muutu yhdessä yössä kokonaan toiseksi vaan osa yhteiskunnan säännöistä jää voimaan uudessakin tilanteessa. North nostaa kahden kategorian, formaalien ja informaalien instituutioiden, rinnalle myös insituutioiden toimeenpanomekanismin.9 Yhteiskunnassa vallitsevat säännöt toimivat vain, mikäli ne toimeenpannaan kattavasti ja niiden noudattamista valvotaan tarpeeksi tehokkaasti. Yhteiskunnan instituutiot on suunnattu erityisesti yksilöille ja organisaatioille. Organisaatiot ovat yksilöiden yhteenliittymiä, jotka pyrkivät edistämään jäsentensä intressejä. Northin mukaan tilannetta voidaan kuvata pelinä, jossa instituutiot ovat pelin sääntöjä ja erilaiset yhteiskunnassa toimivat yksilöt ja organisaatiot pelaajia. Kukin pelaajista pyrkii parantamaan omaa asemaansa yhteiskunnassa vallitsevien sääntöjen puitteissa eli toisin sanoen menestymään. Kuitenkin syntyy tilanteita joissa sääntöjä rikotaan etujen toivossa tai ne haastetaan muuten. Jos toimeenpanomekanismi toimii, sääntöjen rikkojaa odottaa rangaistus mikä yleensä tarkoittaa yhteiskunnallisen aseman heikkenemistä suhteessa kilpailijoihin. Jos taas toimeenpanomekanismi ei toimi tai jos haastaja on mekanismia vahvempi, syntyy uudet säännöt vastaamaan muuttunutta valtatasapainoa. Näin syntyy Kaupunkitilaa ja sen rakentamista rajoittavat lukemattomat formaalit ja informaalit instituutiot. Tämä pro gradu työ pyrkii valottamaan kaupunkitilaan vaikuttavia instituutioita: lakeja, asetuksia ja käytäntöjä. Tutkimuskohteita on viisi: asunnot, 7 North 2005, s. 1; Menard – Shirley 2005, s. 1 8 North 1990 9 North 1993 rakennukset ja pihapiirit, tontit ja korttelit sekä palvelut ja yhteisöt. Hypoteesina on, että vain osa tilaa hallitsevista instituutioista ovat kirjoitettuja. Toisen osan muodostavat kirjoittamattomat normit, uskomukset ja tavat. Metodina on poissulkeva lähestymistapa: ne tilassa olevat asiat, joita ei ole määritelty formaaleilla instituutioilla, ovat informaalien tekijöiden aikaansaamia. Kaupunkitilan apparaatit: politiikka, rahoitus ja asiantuntijat Northin keskeinen havainto on, että politiikka, talous ja yhteiskunta ovat linkittyneet erottamattomaksi kokonaisuudeksi.10 Näin ollen jokainen osa-alue vaikuttaa toiseen Kaupungissa tilaa hallitsevat monenlaiset instituutiot, jotka rajoittavat sen rakentamista ja käyttöä. Instituutioista virallisia ja usein formaaleja sääntöjä ovat julkisen sektorin laatimat, eli valtion tai kaupungin. Kun kyse on julkisesta vallankäytöstä, siihen liittyy aina politikointi, jossa sekoittuvat poliittiset arvot ja päämäärät. Tässä pro gradu tutkimuksessa ei lähdetä tutkimaan miten poliittiset päätökset syntyvät, vaan ne ymmärretään eksogeenisiksi muuttujiksi, eli ulkoapäin annetuiksi. Syynä on, että poliittiset päätökset ovat monien erilaisten kompromissien tulosta. Päätösten taustojen jäljittäminen ei ole Maunulan kannalta olennaista, vaan olennaista on ainoastaan tehdyt päätökset sekä niiden vaikutus Maunulan vaikuttaneita lakeja, asetuksia ja päätöksiä. Arava-lait, Helsingin kaupungin rakennusjärjestys sekä myönnetyt rakennusluvat ehtoineen muodostavat olennaisen Taloustieteen peruslähtökohdan mukaan taloudellista toimintaa rajoittaa resurssien rajallisuus. Peruskysymys on mitä tuotetaan, kenelle ja miten? Kaupunkitilassa rakennustarvikkeet ja pääoma. Näistä kuitenkin vain rahoitus voidaan laskea suoraan instituutioksi, sillä sen määrä on perinteisesti ollut Suomessa vähäinen ja sitä ovat säännelleet niin julkinen sektori kuin yksityiset toimijat kuten pankit sekä rakennusyritykset. Rahoitus onkin ollut yksi tärkeimmistä kaupunkien rakentamiseen vaikuttaneista tekijöistä ja tämänkin pro gradu työn keskeinen tutkimuskohde. Suomessa valtio sääteli voimakkaasti pääomia ja niiden käyttöä toisen maailmansodan kaupunkirakentamiselle elintärkeä tekijä, sillä yksityinen sektori ei halunnut käyttää niukkoja resurssejaan pääomia vaativiin rakennusprojekteihin. Siten valtio pääsi monilla tavoilla, rahoitusehtoja laatiessaan, vaikuttamaan siihen minkälaista kaupunkirakentamista maassa harjoitettiin. Rahoitusta tutkitaan perehtymällä valtion säätämiin rahoitusehtoihin (mm. Valtion pienasuntolaina, Arava-laina, .), asunto- osakeyhtiöiden rahoitusta koskeneisiin lakeihin sekä yksittäisten yhtiöiden Asiantuntijat muodostavat sodanjälkeisen Suomen keskeisen kaupunkitilaan vaikuttaneen ryhmän poliitikkojen ja rahoituksesta päättäneiden tahojen ohella. Tässä pro gradu tutkimuksessa asiantuntijoiksi luetaan maankäytöstä ja rakentamisesta päättäneet virkamiehet, arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat. Heidän näkemyksensä ”oikeasta” kaupunkitilasta olivat keskeisessä roolissa varsinkin heti sotien jälkeisen jälleenrakennuskauden aikana. Mutta myös myöhemmin kun siirryttiin kohti liikenteestä ja rakennustekniikasta vaikuttivat voimakkaasti myös Maunulaan. Lähteinä käytetään haastatteluja, lehtikirjoituksia, ajan kirjallisuutta sekä alan

Source: http://www.thpts.fi/wp-content/uploads/2011/11/Kamppari-graduseminaari.pdf

hydrafacial.be

Original Contribution O R I G I N A L C O N T R I B U T I O N Hydradermabrasion: an innovative modality for nonablative facial rejuvenation Bruce M Freedman, MD, FACS Plastic Surgery Associates of Northern Virginia, McLean, VA Background Hydradermabrasion is a relatively new procedure that combines crystal-freemicrodermabrasion with the

Minipig science day f. hoffmann-la roche, basel

• The early days of the minipig • The reasons why minipigs came to be • Examples of safety pharmacology studies • Regulatory acceptability • For many years the standard approach has been to use a rodent and a non-rodent for safety assessments. – MICE: single & repeat dose studies, carcinogenicity. – RATS: single & repeat dose studies, reproductive – RABBITS: dermal stu

Copyright © 2010-2014 Pdf Pills Composition